2 Kings 2

Elia otetaan taivaaseen

1Silloin, kun Herra oli vievä Elian tuulispäässä taivaaseen, kulkivat Elia ja Elisa Gilgalista.

2Elia sanoi Elisalle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Beeteliin asti." Mutta Elisa vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää: en jätä sinua." Ja he menivät Beeteliin.

3Beetelissä olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan luo ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois sinun pääsi yli?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä, olkaa vaiti."

4Elia sanoi hänelle: "Elisa, jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jerikoon." Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää: en jätä sinua." He tulivat Jerikoon.

5Jerikossa olevat profeetanoppilaat astuivat Elisan luo ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois pääsi yli?" Hän vastasi: "Minä kyllä tiedän, olkaa vaiti."

6Elia sanoi hänelle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jordanille." Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää: en jätä sinua." He kulkivat molemmat yhdessä. 7Mutta myös profeetanoppilaita lähti matkaan viisikymmentä miestä, ja he asettuivat syrjään jonkin matkan päähän näiden kahden pysähtyessä Jordanille. 8Elia otti viittansa, kääri sen kokoon ja löi veteen, ja vesi jakaantui kummallekin puolelle, ja he kävivät molemmat virran yli kuivaa myöten.

9Kun he olivat tulleet yli, Elia sanoi Elisalle: "Pyydä minua tekemään hyväksesi jotakin, ennen kuin minut otetaan pois luotasi." Elisa sanoi: "Tulkoon minuun hengestäsi kaksinkertainen osa."

10Hän vastasi: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois luotasi, se täytetään, jollet, se jää täyttämättä."

11Kun he niin kulkivat ja puhelivat, katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistaan, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen.

12Kun Elisa sen näki, hän huusi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" Hän ei enää nähnyt häntä. Hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahdeksi kappaleeksi. 13Sitten hän otti maasta Elian viitan, joka oli pudonnut hänen päältään, palasi takaisin ja pysähtyi Jordanin rannalle. 14Hän otti Elian viitan, joka oli pudonnut tämän päältä, löi veteen ja sanoi: "Missä on Herra, Elian Jumala?" Kun hän siis löi veteen, se jakaantui kummallekin puolelle, ja Elisa käveli virran yli. 15Kun Jerikosta tulleet profeetanoppilaat näkivät sen edessään, he sanoivat: "Elian henki on laskeutunut Elisaan." Niin he tulivat häntä vastaan ja kumartuivat hänen edessään maahan. 16He sanoivat hänelle: "Katso, palvelijoidesi joukossa on viisikymmentä urhoollista miestä, menkööt he etsimään isäntääsi. Ehkä Herran Henki on vienyt hänet ja heittänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon." Hän vastasi: "Älkää lähettäkö."

17Mutta he pyysivät häntä pyytämällä kyllästyksiin asti, kunnes hän sanoi: "Lähettäkää." Niin he lähettivät viisikymmentä miestä. Nämä etsivät kolme päivää, mutta eivät löytäneet häntä. 18Kun he tulivat takaisin hänen luokseen, hänen ollessaan Jerikossa, hän sanoi heille: "Enkö minä kieltänyt teitä menemästä?"

Elisan ihmeteko

19Kaupungin miehet sanoivat Elisalle: "Katso, kaupungin asema on hyvä, niin kuin herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskosia."

20Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja." He toivat sen hänelle. 21Hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden. Siitä ei tule enää kuolemaa eikä keskenmenoa." 22Vesi tuli terveelliseksi aina tähän päivään asti Elisan sanan mukaan, jonka hän puhui.

Pojat pilkkaavat Elisaa

23Sieltä hän meni Beeteliin, ja hänen kävellessään tietä tuli nuoria poikia kaupungista, ja he pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Nouse ylös, kaljupää, nouse ylös, kaljupää!" 24Kun hän kääntyi ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Silloin tuli metsästä kaksi karhua ja raateli neljäkymmentä kaksi poikaa kuoliaaksi. 25Sieltä hän meni Karmel-vuorelle ja palasi sieltä Samariaan.